En koskaan pelannut The Legend of Zelda: Ocarina of Timea Nintendo 64:llä. Myöhemmin julkaistua versiota Nintendo 3DS -käsikonsolille kokeilin, mutta pelaaminen jäi nopeasti kesken. Palikkamainen grafiikka häiritsi liikaa, ja ohjaus tuntui hankalalta.
Alkuperäisestä julkaisusta on kulunut aikaa 28 vuotta, ja Nintendo on katsonut hyväksi tehdä Ocarina of Timen kokonaan uusiksi. Ydin on ennallaan, mutta niin grafiikka kuin ohjauskin on tehty uusiksi puhumattakaan lukuisista pienistä – mutta hyvin merkityksellisistä – muutoksista pelattavuuteen. The Legend of Zelda: Ocarina of Time on Switch 2:lla helposti viiden tähden peli, ja ehdottomasti vuoden 2026 kovimpia pelitapauksia.
Jälleen se sama tarina
Tarina on Zelda-peleissä ollut aina erikoinen, sillä melkein jokainen uusi peli kertoo saman tarinan hieman uudella tavalla. Ocarina of Timesta on kuitenkin ajan mittaan muodostunut eräänlainen perustarina. Jos haluaa vastata kysymykseen, millainen peli on Zelda, kannattaa mainita juuri Ocarina of Time.
Hyrulen valtakunta on uhattuna, sillä paha Ganondorf havittelee koko maanpiirin herruutta. Prinsessa Zelda liittyy kuvioon keskeisesti, ja Kokirin metsässä asuva poika Link lähtee suureen seikkailuun. Tarkoituksena on ei enempää eikä vähempää kuin maailman pelastaminen.
Zelda-pelien tarina on aina ollut videopelimuotoon sovitettu satu, jollaista lapsena leikittiin takapihan metsässä. Yksinkertaisuus ja lapsenomaisuus on antanut tekijöille mahdollisuuden keskittyä erilaisiin henkilöhahmoihin ja maailman elävöittämiseen. Pelialueet on jaettu siten, että jokaiselle uudelle alueelle astuminen on omanlaisensa kokemus, jota odottaa innolla.
Pulmien ratkomista alusta loppuun
Pelaaminen on tuulahdus vanhoista ajoista ja muisto siitä, miten asiat silloin joskus olivat. Noin käytännössä Ocarina of Time on alusta loppuun erilaisten pulmien kokoelma. Näitä pulmia ratkotaan kaiken aikaa aivan huomaamatta taistelumekaniikka mukaan luettuna. Jokainen vihollinen vaatii omanlaisensa lähestymistavan, jokainen luolasto on suoritettava tietyllä tavalla, pelin eri alueille pääsee tietyssä järjestyksessä ja niin edelleen. Avoimesta rakenteesta huolimatta pelaajaa ohjataan jatkuvasti kädestä pitäen eteenpäin, mutta hienovaraisesti. Itse asiassa niin hienovaraisesti, että suunnanohjauksen huomaamiseen kuluu useita pelitunteja.
Ohjaustuntuma on loistava. Link liikkuu sujuvasti, hyppii ja ui niin kuin pitää miekan heiluttamisesta nyt puhumattakaan. Jokaisessa iskussa on voimaa ja painokkuutta, ja erilaisten esineiden käyttäminen vie peliä eteenpäin. Pelaaja tuntee etenevänsä, kun vasta hankitulla uudella tavaralla avautuu kokonaan uusi pelialue.
Epona-hevosella ratsastaminen on puolestaan erilaista kuin monessa muussa kilpailevassa videopelissä. Nyt nimittäin ohjataan Linkiä eli ratsastajaa, ei suinkaan hevosta itseään. Mekaniikka toimii hyvin, mutta sen opettelemiseen kannattaa varata muutama hetki aikaa.
Kestoa on tarpeeksi, mutta ei liikaa
Kokonaisuudella on kestoa yli tai alle 30 tuntia riippuen siitä, miten täydellisesti haluaa pelata. Nykymittareilla Ocarina of Time on siis lyhyt, mutta itse sanoisin, että mitta on juuri oikea. 30 tuntia hyvää mieltä pelin parissa on niin iso asia, että loppuun päästyäni pohdin vakavasti, jos vaikka aloittaisin uuden kierroksen heti uudelleen.
Kuuluu pelaajan yleissivistykseen
Switch 2:n fyysinen painos pakkaa koko pelin kasetille, joten erillisiä verkosta lataamisia ei tarvita ennen pelaamisen aloittamista. Kansikuvakin on asianmukaisesti hieman kullanhohtoisesti heijastava. Ainoa harmituksen aihe on punainen pelikasetti. Jokainen alkuperäisiä Zelda-pelejä kokenut muistaa elävästi kultaiset pelikasetit.
Nintendo 64:n The Legend of Zelda: Ocarina of Time kuuluu videopelaajan yleissivistykseen. Kyseessä on teos, josta on ainakin oltava tietoinen, mikäli mielii itseään videopeliharrastajaksi nimittää. Switch 2:n kokonaan uusittu versio tekee klassisen teoksen nauttimisen helpommaksi ja paremmaksi. Nyt minäkin ymmärrän, miksi Ocarina of Time on monelle se kaikkien aikojen paras videopeli.
+ Kirkas ja yksityiskohtainen grafiikka
+ Iloinen ja seikkaileva tunnelma
+ Rautainen pelattavuus
+ Pelisuunnittelun puolesta lähes täydellinen
– Vanhentunut rakenne ei välttämättä miellytä kaikkia
– Pelikasetti ei ole kultainen
Tähdet
Testialusta: Nintendo Switch 2
Julkaisupäivä: 5.11.2026
Ikäraja: 12
Yksi kommentti