SenLinYun tuhatsivuinen esikoisromaani Alchemised ilmestyi kehujen saattelemana syyskuussa 2025. Suomessa odotus palkittiin yllättävän pian, kun Tammi täräytti tuhatsivuisen Alchemised – Piinattu -käännöksen kirjakauppoihin kesäkuun 2026 alussa.
Alchemised – Piinattu on ohutkantisenakin kookas, 1043 sivun mittainen kirjavonkale. Suomentajia Tammi on siunannut projektiin mukaan neljän kääntäjän työpanoksen verran. Ronja Erkko, Marja Mutru, Pauli Tapio ja Tuulia Tipa ovat päässeet keksimään suomen kieleen uutta sanastoa kuvatessaan Paladia-valtion taikavoimaista fantasiatodellisuutta.
Tämä teksti sisältää arvioinnin kannalta oleellisia juonipaljastuksia Alchemised – Piinatun tapahtumista sekä romaanin rakenteesta, joten puhtaalta pöydältä lukemista aloittelevien kannattaa oman harkinnan mukaan siirtyä arvion viimeiseen kappaleeseen ”Vähemmän kuin osiensa summa?”
Tuhannen ja yhden sivun murhenäytelmä
Alchemised – Piinattu sijoittuu Paladia-valtioon, jonka jokainen asukas puhkuu enemmän tai vähemmän kaje-taikuutta. Kajeen turvin hahmot voivat taivutella ja käsitellä elementtejä oman taitotason mukaisesti. Tämmöinen elementtielvistely ei luonnollisesti ole riittänyt, vaan Paladiassa on viimeksi innostuttu innovoimaan henkiinherättämisen hiuksia nostattava taito täyteen kukkaansa, ja kuolema ei välttämättä pysäytäkään enää ketään tai mitään. Veivinsä heittäneen voi palauttaa elon kirjoihin vähintäänkin örisevänä ja mätänevänä kalmorja-kammotuksena. Ihmisluonnon vähemmän mairittelevat piirteet ja fantasiakirjallisuuden kulmakivet tuntien tällainen taidokkuus johtaa luonnollisesti melkoisen tuhoisaan lopputulemaan ja Alchemised – Piinatun alkuasetelmaan.
Alchemised – Piinattu käynnistyy Paladian sisällissodan jälkimainingeissa. Parantajana Ikiliekki-vastarintaliikkeessä toiminut Helena Marino havahtuu hereille ruumispussissa, jonka sodan voittajat eli nekromantit ovat kaivaneet esille. Helena saa tietää melkein kaikkien liittolaistensa kuolleen sodassa, ja vihollistensa kynsiin joutuneen Helenan pahin painajainen on vasta alkamassa.
Muistinsa menettänyt Helena vartioi tietämättään pyyhityn mielensä pohjamudissa vastauksia sotaisten kuukausien aikana tapahtuneisiin asioihin, ja Paladian uudessa nokkimajärjestyksessä itsensä huipulle taistelleet nekromanttipyrkyrit haluavat päästä Helenan muistoihin käsiksi. Niiden uuttamispuuhaan ryhtyy ylivouti Kaine Ferron, jonka kartanoon Helena viedään vangiksi.
Alchemised – Piinattu on runsas romaani, ja sen ensimmäinen osa on maailmanrakennuksessaan ja Helenan salaisuuksia väläytellessään ja osin avatessaan jo melkoisen tuhti fantasia-annos. Hahmoja esitellään sen verran kovalla tahdilla, että ruumispussista revittyä Helenaa tökkivän ja tutkivan konnakaartin pahikset eivät aluksi erottuneet toisistaan juuri mitenkään. Pitkät dialogikohtaukset, joiden myötä konnat kohkaavat omat salajuonensa auki erittäin alleviivatusti, tuntuvat pahimmillaan varsin uuvuttavilta.
Helenan muistissa ammottavat aukot tarjoavat mahdollisuuden tutustuttaa sekä lukija että Helena uudelleen Paladian maailmaan ja sodan syntysyihin. Helena ei kuitenkaan tunnu romaanin alussa erityisen kiintoisalta tai moniulotteiselta hahmolta, vaan hänellä tuntuu olevan tasan yksi tunnetaajuus asioihin reagoimiseen. Hämmästynyt järkytys ja sen jatkuva alleviivaaminen toki sopivat Alchemised – Piinattu -romaanin traumatematiikkaan, ja tarinan nykyhetkessä tapahtuvat uudet järkytykset vasta Helenan pistävätkin melkoiseen henkilökohtaiseen helvettiin.
Alchemised – Piinatun runsaat kohtaukset Helenan kiduttamisesta kaje-taikuuden voimin vievät ajatukset noin kymmenen vuoden taakse HBO:n Game of Thrones -fantasiasarjaan (2011-2019), jonka runsaan väkivaltakuvaston tarpeellisuudesta valtaistuinpelin käänteiden kannalta voidaan olla näin jälkikäteen montaakin mieltä. Pystyynmätänevien kalmorjien kuvottavuutta tarkoin sanankääntein kuvaavat kohdat ja Helenaa aisoissa pitävät tuskaiset taiat toki omalla tavallaan avaavat Paladian tärähtänyttä todellisuutta, jossa kuolemasta ja kuolemattomuudesta on tullut arkipäiväinen ilmiö elementtitaikojen ja muun alkemiatouhun ohella.
Kajeen viemää
Alchemised – Piinatun toinen osa puolestaan sijoittuu Helenan muistojen avauduttua sisällissodan loppuvaiheisiin aikaan, kun Helenaa ei ollut vielä viskattu ruumispussiin ja suurin osa Ikiliekin jäsenistäkin oli vielä hengissä ilman väkipakolla toteutettua ylösnousua. Melkein puolet Alchemised – Piinatun sivumäärästä kahmaisevan kakkososan ripeä etenemistahti tempaisee mukavasti mukaansa, kun kokonaisen kuukauden tapahtumat harpotaan eteenpäin vauhdikkaimmillaan yhden luvun aikana.
Takaumaosuuden kantavana teemana toimii kuitenkin tulevan ylivoudin eli Kaine Ferronin ja vastarintaliikkeen välinen liittolaisuus, jonka myötä Ferron vuotaa Ikiliekille Paladiaa hallitsevan pahispuolen salaisia suunnitelmia. Koko Alchemised – Piinatun asetelma kääntyy toisessa osassa ylösalaisin, kun lukijalle paljastuu, että Helenan ja Kainen välille punoutuu takauman aikana epäluulon ja hyväksikäytön värittämä romanssi, johon sodan kauhut ja väkivaltaiset käänteet heittävät omia kapuloitaan. Samalla varsinkin Helenan hahmo syvenee kiintoisasti matkan varrella, kun sekä parantajan hommat että Ferronin suuntaan syntyvän työlään liittolaisuuden ylläpitäminen vievät hahmon voimia – moneen suuntaan kumartelu vie Helenaa säännöllisin väliajoin vaarallisiin tilanteisiin.
SenLinYu syventää toisessa osassa kiinnostavasti Paladian salaisuuksia vaihtamalla kertomisen kiinnostavasti näyttämiseen. Ikiliekin epätoivoiset sotilasoperaatiot kalmorjia ja elävistä kuolleista kasaan kursittuja kimaira-kammotuksia vastaan, ja Ikiliekin jäsenten kaje-taikavoimia heikentävät ja jopa kokonaan sammuttavat nullium-pommit pitävät Helenan ja taistelutoverit varpaillaan. Varsinkin kakkososan loppuhuipennukseksi säästelty pidempi kohtaus on todella jännittävä kokonaisuus, vaikka toisaalta lukija tietääkin Helenan taipaleen johtavan epätoivoisesta selviytymistaistelusta huolimatta ruumispussiin. Ajoittaisesta ennalta-arvattavuudestaan ja alleviivaavuudestaan huolimatta Alchemised – Piinatun toinen osa on selvästi monipuolisuudessaan romaanin viihdyttävintä antia.
Alchemised – Piinattu palaa kolmannessa ja viimeisessä osassaan takaisin tarinan nykyhetkeen seuraten Helenan ja muiden selviytyjien pakomatkaa Paladiasta ulkomaille. Helenan ja Kainen seuratessa sisällissodan jälkipyykkiä kaukana Paladiasta romaanin mittakaava jälleen laajentuu ja asettuu jännittävällä tavalla uuteen valoon. Kajeettomat ja taiattomat ulkovallat ovat myös kiintoisan erilainen miljöö Paladiaan verrattuna, ja olisin mieluusti lukenut näiden maiden kulttuureista ja keskinäisistä suhteista enemmänkin.
SenLinYu hyödyntää tätä viime hetkellä tarinaan tulevaa tasoa yhtäältä avaamalla oven mahdolliselle jatko-osalle, mutta toisaalta näyttämällä viimeisten sivujen aikana pikaisesti, miten sodan haavat ja katkeruus siirtyvät tehokkaasti seuraavalle sukupolvelle. Uudet hahmot kuitenkin esitellään niin pikaisesti, ettei viimeisen 50 sivun aikana tapahtuva radikalisoituminen ehdi kehkeytyä järin syvälliseksi teemaksi. Aika tuleekin näyttämään, pääsevätkö nämä Alchemised – Piinatun iltatähdetmuovaamaan Paladian tulevaisuutta mahdollisen jatko-osan muodossa.
Vähemmän kuin osiensa summa?
SenLinYun Alchemised – Piinattu on runsaudessaan viihdyttävä mutta ristiriitainen lukuelämys. Ohuiksi jäävät hahmot suurine tunteineen ja valtavine uhrauksineen jättävät kaikesta draamasta huolimatta lukijan ajoittain kylmäksi, ja tarinan keskittyminen hyvin ennalta-arvattaviin ihmissuhdekuvioihin ei riitä kannattelemaan näin massiivista kokonaisuutta. Itse tarinan miljöö ja puitteet Paladian sisällissotaisuuksineen ovat enemmän kuin kunnossa, ja olisinkin suonut SenLinYun syventävän ja laajentavan luomaansa fantasiamaailmaa vielä nykyistäkin enemmän.
Erästä lentävää lausetta siteeraten sodassa ja rakkaudessa kaikki on mahdollista, mutta valitettavasti Alchemised – Piinattu ei onnistu näitä kahta teemaa yhdistelemällä saamaan aikaiseksi ainakaan välitöntä fantasiaklassikkoa. Ilmeisesti tekeillä oleva elokuvaversio saanee toki oman tähtihetkensä ja tilaisuutensa tulevaisuudessa, vaikka näin massiivinen kokonaisuus hyötyisikin ehkä eniten TV-sarjaksi muuntautumisesta.
