Evil Dead -elokuvat edustavat tässä vaiheessa jo melkein omaa lajityyppiään. Kyseessä on ehtaa ja inhaa kauhua, mutta samaan aikaan mukana on myös komediaa erittäin vahvasti. Minuun se komediapuoli ei ole koskaan tehnyt vaikutusta, mutta hyvää kauhua osaan arvostaa.
Iljettävää, ei pelottavaa
Olen muistini mukaan nähnyt kaikki Evil Dead -elokuvat ainakin kerran, mutta varsinaisena fanina en itseäni pidä. Tästä huolimatta halusin käydä katsomassa Evil Dead Burnin, ja kyllä kannatti. Ytimeltään kyseessä on varsin perinteinen riivauselokuva pienessä tilassa. Näyttelijäntyö, tehosteet ja ennen kaikkea kuvaus ovat kuitenkin sitä luokkaa, että kokonaisuus muodostuu todella ammattitaitoiseksi. Katsojan vain on oltava asennoitunut siihen, että nyt luvassa on todella iljettävää kamaa.
Tarina sisältää surevan perheen suuressa vanhassa talossa, kirouksen ja paljon huutamista. Mukana ei ole tunnettuja näyttelijöitä, joskin Hunter Doohanin muistan Netflixin Wednesday-sarjasta. Näyttelijävalinnoista seuraa se, ettei kenenkään selviäminen loppuun asti ole jo alussa kirkossa kuulutettu.
Evil Dead Burnin katsominen on iljettävää, siis ei pelottavaa, mikä on tyystin erilainen tunnekokemus. Ja tässä niin näyttelijäntyö, tehosteet kuin kuvauskin pelaavat loistavasti yhteen. Ihmiset (ja eläimet) todellakin ilmentävät kasvoillaan kauhua ja epätietoisuutta niin hyvin, että se uhkaa tarttua katsojaan. Tehosteet puolestaan tekevät suolenpätkistä ja verestä juuri niin märkiä ja inhottavia kuin kuvitella saattaa. Lopuksi katsoja viedään tilanteiden ytimeen runsailla lähikuvilla. Jossain vaiheessa sitä toivoisi kameran olevan edes vähän kauempana, että toimintaan saisi jonkinlaista etäisyyttä. Mutta ei: sellaista ei ohjaaja Sébastien Vanicek katsojille suo. Eri osa-alueiden yhteispeli tekee sen, että Evil Dead Burn on kuluvan vuoden vaikuttavimpia kauhuelokuvia.
Viihde ensin, fysiikka ja biologia vasta sitten
Elokuva on erittäin onnistuneesti rytmitetty. Alusta asti tunnelmaa aletaan kohottamaan, ja kohtauksesta toiseen siirrytään silloin, kun aika on. Kestoa on vajaan kaksi tuntia, enkä katsonut elokuvateatterin pimeydessä kelloani kertaakaan.
Varsinkin loppua kohti väkivallan aiheuttamat vammat alkavat olla sellaisia, että aktiivinen juoksentelu ja huutaminen olisivat oikeasti loppuneet jo selvästi aikaisemmin. Lisäksi olen aika varma siitä, ettei ihmisruumiissa ole niin paljoa verta lennätettäväksi pitkin seiniä kuin mitä Evil Dead Burn asian esittää. Toisaalta: eihän tässä mitään dokumenttia katsomaan tultu.
Vaikuttava kokemus, vaikka en välttämättä olisi halunnut
Minulla ei ollut ennakkoon suuria odotuksia, koska tavallisesti pidän pelottavasta kauhusta enkä suinkaan iljettävästä kauhusta suolenpätkineen ja ruumiinosineen. Kokonaisuus on kuitenkin nivottu niin onnistuneesti yhteen, että katsomiskokemus on vaikuttava. On silti painotettava, ettei tällaista leffaa voi suositella herkille. Elokuvasarjan fanit ja omaa iljettävyyden sietoaan testaavat ovat kuitenkin varmasti mielissään.
Tähdet
Formaatti: Cinema
Ensi-ilta: 10.7.2026
Ikäraja: 16
