Kunnianhimoa ei ainakaan ole puuttunut eteläkorealaiselta Project Cloud Gamesilta, joka on työstänyt esikoispeliään The Relic: First Guardian kuutisen vuotta ainoastaan kymmenkuntapäisen tiimin voimin. Toimintaroolipeli näki päivänvalon digitaalisena julkaisuna kuukausi sitten, ja nyt toimintaroolipelistä on tulossa fyysinen julkaisu lisäkilkkeineen.
Hirviöiltä ja pahuudelta suojelevan reliikin hajoaminen on suistanut kukoistaneen Arsiltuksen maailman pimeyteen ja kaaokseen. Mystisen Alisa-neidon opastuksella hyvyyden vartija nostetaan pimeydestä taistelemaan pahuutta vastaan ja etsimään hajonneen reliikin palaset, joilla pahuus ajetaan jälleen kerran pois.
Tarinankerronnan kompastuskivet
The Relic: First Guardian ammentaa tarinaansa sisältöä Korean kansantarinoista ja legendoista. Kieltämättä lähtökohdat ovat mielenkiintoiset miekan ja magian täyteisessä seikkailussa, jossa taistelua käydään tusinavihollisten lisäksi jättimäisiä loppupomoja vastaan tavaran keruun ja hahmonkehityksen ohella. Ongelmaksi muodostuvat tarinankerrontataidot, jotka jarruttavat menoa jaaritteluilla ja jatkuvilla tekstiplansseilla vähemmänkin oleellisista tiedoista. Pelin alku itsessään työntää ruudulle tietoa toimintatavoista, ympäristöstä ja tarinasta sen verran tiuhaan tahtiin, että hyvin nopeasti aloin hyppiä jaaritteluja eteenpäin, jotta pääsisin varsinaisesti pelaamaan enemmän kuin 20 sekuntia kerralla.
Rajoittunut maailma ja liikkumisen illuusio
Kolmannesta persoonasta pelattavassa The Relicissä liikutaan vapaasti varsin rajoitetussa maailmassa. Hahmoa pakotetaan haluttuun suuntaan pahimmillaan näkymättömin seinin, mutta myös metrin mittaiset aidat riittävät, sillä hahmo ei osaa hypätä. Toki tiettyihin paikkoihin liikkumisjärjestyksen saa päättää itse, mutta vapaus on varsin selkeästi illuusio.
Hahmolla voi jututtaa vastaantulevia siviilejä, jotka kertovat tarinoita kurjuudestaan ja vihjailevat maailman asioista. Keskustelut ovat pitkälti yksisuuntaisia monologeja, joista erityisen puuduttavia tekee se, ettei keskustelun aikana voi esimerkiksi mäiskiä tavaroita hajalle hyötytavaran etsimisen nimissä, vaan keskustelu pitää kuunnella ensin loppuun.
Taistelun rakenne ja hyökkäysyhdistelmät
Vastuksina peli tarjoilee tusinasotilaan ohella nopeampaa taistelijaa, vahvempaa körilästä ja ampuma-asein varustautunutta vihollista. Strategiat näiden kukistamiseen hieman vaihtelevat iskun, taikomisen, suojauksen ja väistön välillä, mikä antaa sopivasti monipuolisuutta taisteluun. Peli vilautti tekniikkayhdistelmiä sen verran pikaisesti erillisessä tietoruudussa, etten ennättänyt sisäistää niitä. En koskaan löytänyt kyseistä tietoa ohjeista, mutta kokeilemalla ja hahmoa kehittämällä taistelua pystyy monipuolistamaan erilaisin liikkein ja yhdistelmähyökkäyksin.
Ohjattavuuden ja kameran ongelmat
Ongelma taistelussa on viimeistelemätön ohjaus. Kameran käsittely itsessään on yliherkkää ja hahmon liikkeet jäykkiä. Jos tavoitevihollista ei lukitse hyökkäykseen, hahmo tuntuu huitovan sinne tänne, vaikka suunta olisikin oikea. Isoin ongelma tulee kuitenkin ajoituksesta. Hahmo tuntuu pitävän pienen tauon vaihtaessaan iskusta suojaukseen, mikä osoittautui turmioksi useita kertoja luonnottoman pitkän ja yllättävän viiveen takia Tuntuu, kuin hahmo jäisi paikoilleen hetkeksi kesken kiivaimman taistelutilanteen.
Yleisten vihollisten ohella pelissä on erillisiä pomotaistoja. Näissä tilanteissa vastassa on luonnottoman isoja ja vahvoja vastuksia mahtipontisissa tilanteissa, mikä lisää peliin kiehtovuutta, mutta samalla tarjoilee myös oikeaa haastetta, pelissä kun ei ole vaikeustason säätöä. Harmillisesti pelin optimointi on jäänyt pahasti kesken, mikä nostaa pomotaistojen haastavuuden entistä korkeammalle. Heti ensimmäinen pomovastus palavassa kirkossa osoittaa pahat ongelmat. Tiukasti rajatulla alueella kamera seilailee pahimmillaan tavaroiden läpi ja seinien ulkopuolella, mikä tekee tilanteen hahmottamisesta vaikeaa. Jättimäiset liekit ja ilmassa leijuvat kipinät kyykyttävät paikoittain Playstation 5:n ruudunpäivityksen täysin pelikelvottomaksi, eikä grafiikka-asetuksista voi säätää kuin gammaa. Tähän kun vielä lisätään hahmon kummalliset odotusajat toiminnasta toiseen vaihtaessa, taistelusta tulee turhauttavan hankalaa ja nopeasti mielenkiinnotonta.
Grafiikka ja visuaalinen viimeistely
Graafisesti The Relic ei yllä kuin keskinkertaisen suoritukseen. Monipuolisen oloisesta maailmasta saa vaikutelman, että yritystä on ollut, mutta muun muassa näkymättömät seinät, ilmassa leijuvat objektit ja äänen kanssa pielessä oleva kasvojen synkronointi kertovat surullista tarinaa tekijöiden ajan loppumisesta kesken tai taitojen puutteesta. Muutenkin kontrasti on liian vahvaa polttaen mustan puhki, mikä on yleisesti merkki enimmillään keskinkertaisuudesta. Taikojen käyttö iskee ilmaan tyylikkäitä partikkeliefektejä elävöittäen ilmettä, mutta näitäkin käytetään liikaa ja taistelut tuntuvat paikoittain hukkuvan taikatehosteeseen ja tekevät tilanteista epäselviä. Hahmot ovat kohtuullisen yksityiskohtaisia, mutta samoja vihollisia kierrätetään liikaa ja animaatiot ovat varsin jäykkiä ja rajoittuneita.
Äänimaailma ja musiikki
The Relicin äänimaailma tuntuu tutun turvalliselta. Miekat kalskahtavat miehekkäästi, puulaatikot sälähtävät palasiksi ja taiassa on sopivaa yliluonnollisuutta. Pieniä ajatusvirheitä on kuitenkin sattunut mukaan, kun esimerkiksi palavassa kylässä kuuluu jatkuva ihmisten kirkuminen toistuvana, vaikka koko kylän väki on jo teurastettu. Ääninäyttely on varsin mekaanista ja kylmää ilman varsinaista ihmismäistä luonnetta. Musiikissa sentään on paikoittain mahtipontisuutta ja surullista herkkyyttä, mikä kuvaa hyvin maailman tilannetta ja taistelun tunnelmaa.
Liian suuri projekti tekijöille
Project Cloud Games on varmasti tarkoittanut pelillään hyvää, mutta on täysin selvää heti alkumetreillä, että The Relic: Last Guardian on ollut aivan liian iso projekti tekijöiden taidoille ja aikataululle. Yksikään osa-alue ei edusta sellaista laatua, että peli millään muotoa erottuisi lukuisista muista vastaavista peleistä. Itse asiassa mielenkiintoinen tarina Korean mytologiasta ja potentiaalinen miekka ja magia -taistelujärjestelmä harmillisesti hautautuvat bugien, epäloogisuuksien ja alisuoriutumisen alle. Peliä varmaan päivitellään tulevaa fyysistä julkaisua silmällä pitäen, mutta ottaen huomioon, että peli on tässä kunnossa vielä kuukausi julkaisun jälkeenkin? Se ei lupaa hyvää.
+ Mielenkiintoinen tarina
+ Miekkailun ja taikojen yhdistely
– Buginen
– Viimeistelemättömän tuntuinen
– Epäloogisuudet
Tähdet
Testialusta: Playstation 5
Julkaisupäivä: 31.7.2026 / 4.9.2026 (fyysinen versio)
Ikäraja: 16
